Miksei väki innostu muutoksesta tai toimi uuden strategian mukaan arjessa? Asioista on kerrottu infoissa, lähiesimiehet ovat jakaneet tietoa omille tiimeilleen ja sisäisissä viestintäkanavissa faktat on kerrottu hyvissä ajoin ja moneen kertaan. Uudessa olisi kyse kaikkien edusta, miksei ihmiset silti lähde mukaan?

Tämä on se kohta, missä meidän puhelin soi. Kaikki tuntuu olevan tehty, tietoa jaettu, eikä mitään silti tapahdu. – Onneksi pakkia ei yleensä kuitenkaan ole vielä tyhjennetty.

Viimeinen kysymys on olennainen: mikä saa ihmisen innostumaan uudesta ja toimimaan uudella tavalla?

Meidän vastauksemme on ihmislähtöinen, empaattinen viestintä. Strategiaviestintä tai muutosviestintä, joka lähtee ihmismielen toiminnan ymmärtämisestä ja vastaa siihen, miten ihminen motivoituu ja biologiansa koodausten pohjalta sisäsyntyisesti toimii.

Ihmisistä lähtevä, innostava ja motivoiva strategiaviestintä onkin yksi tulevaisuuden johtamisen ja muutoksen rakentamisen keskeisimpiä työkaluja.

Avaan tässä kirjoituksessa miksi.

Psykologian ymmärrys avuksi

Ihminen on psykologinen kokonaisuus, joka ohjautuu vahvasti perustarpeistaan ja alitajunnastaan käsin. Jopa 70-95 % päätöksistämme pohjaa tietosen loogisen mielen tavoittamisessa oleviin tunnetason toimintoihin.

Vaikka kuvittelemme olevamme järki-ihmisiä, tutkimukset osoittavat, että pohjimmiltaan toimintaamme ohjaavat lopulta tunteet ja evoluution muovaamat ohjelmistomme.

Tunnettujen motivaatiotutkijoiden ja itseohjautuvuusteorian
 (Self-determination theory) kehittäjien Richard Ryanin ja Edward Decinin mukaan ihminen pyrkii toteuttamaan elämässään ensisijassa itselleen merkityksellisiä päämääriä. Ryanin ja Decinin motivaatioteorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta:

  1. Tarve tuntea itsensä päteväksi (competence, kyvykkyys)
  2. Tarve sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen (relatedness, yhteenkuuluvuus)
  3. Tarve itsemääräämiseen (autonomy, omaehtoisuus).

Aalto-yliopiston tutkija Frank Martela on Ryanin ja Decinin työtä jatkaessaan todennut, että ihmisellä on neljäskin psykologinen perustarve:

4. Tarve tehdä hyvää toisille (benevolence, hyväntekeminen) .

Nämä neljä perustarvetta vaikuttavat ihmisen motivaatioon. Jos tarpeet eivät tule tyydytetyksi, ihminen voi huonosti, “jotain puuttuu”, eikä “tunnu hyvältä”. Sisäsyntyinen kaipuu perustarpeiden täyttymiseen vaikuttaa ihmisen toiminnan ja päätösten taustalla, vaikkei vajausta tietoisesti tunnistaisikaan.

Aivot ohjaavat ihmisen toimintaa

Toinen keskeinen näkökulma ihmisen toiminnan ohjautumiseen tulee neuropsykologiasta ja ihmisen aivojen ja luontaisen suojausjärjestelmän toiminnasta. Neuropsykologien mukaan ihmisen sisäsyntyinen perustehtävä on varmistaa selviytyminen, jolloin ihmisen toiminta ohjautuu alitajuisesti sen mukaan, kokeeko aivojen suojauksesta vastaavat osat toiminnan turvalliseksi.

Neuropsykologi Rick Hanson onkin tutkimuksissaan todennut ihmisen toimintaa ohjaavien perustarpeiden olevan:

  1. Turvallisuus
  2. Mielihyvä
  3. Yhteenkuuluvuus

Hansonin mukaan esimerkiksi muutos, totutusta ajattelutavasta poikkeaminen tai uusi rutiini on aivojen suojausjärjestelmälle aina uhka, johon sisäinen puolustus suhtautuu lähtökohtaisesti epäillen. Myös mielihyvän kokemus ja laumaan kuuluminen ovat varmistaneet evoluutiossa selviytymistä, joten niiden mukaan toimiminen on ollut hyödyllistä.

Muutoksesta innostuminen edellyttää turvan kokemusta, jolla ei välttämättä ole tekemistä todellisen tilanteen kanssa. Kyse on tunteesta.

Strategia- ja muutosviestinnän tulee vastata perustarpeisiin

Perustarpeiden ohittaminen viestinnässä on sama kuin yrittäisi taistella evoluution tuhansien vuosien aikana koodaamaa ihmisten sisäistä ohjausta vastaan. Tähän seinään moni muutoshanke ja strategian jalkautus kuitenkin törmää. Ihmisten toimintaa viimekädessä ohjaavia liskoaivoja ei onnistuta vakuuttaamaan uuden merkityksestä ja turvallisuudesta.

Jos ihmisen haluaa saada innostumaan, motivoitumaan tai mukaan muutokseen, on ymmärrettävä psykologisten perustarpeiden vaikutus ihmisten toimintaan. Tarpeet ohittava tai niitä vähättelevä sen sijaan kohtaa suurella todennäköisyydellä jossain kohtaa sisäisen suojelujärjestelmän ja alitajunnasta nousevan vastustuksen.

Psykologisen turvan luominen on pitkälti organisaation viestinnän ja vuorovaikutuskulttuurin tehtävä.

Johtamisviestinnän, strategiaviestinnän ja muutosviestinnän ydintehtäväksi tulisi ottaa turvallisuuden kokemuksen tuottaminen ja psykologisiin perustarpeisiin vastaamisen viestinnällä.

Työntekijäymmärrys ja asiakasymmärrys onkin ennen kaikkea ihmisten syvien motivaatiotekijöiden ja erityisesti uskomusten ja pelkojen ymmärtämistä. Viestinnän puolestaan tulisi olla näihin vastaamista – empaattista merkityksen, arvostuksen, yhteisöllisyyden, hallinnan ja turvan kokemusten vahvistamista.

Kirjoittaja: Ella Koota