Kun kriisi iskee ja tulevaisuus muuttuu vaikeasti ennakoitavaksi, geneeriset visiosloganit eivät enää riitä. Jotta organisaatio voi menestyä, se tarvitsee rohkean tuleavaisuustarinan, joka auttaa sitä varautumaan sekä puhuttelemaan asiakasta muutoksessa.

Koronakriisi löi meidät ällikällä. Maailman terveysjärjestö WHO ja epidemologit olivat varoittaneet pandemiasta jo kauan, mutta silti kriisin vaikutukset ovat osoittautuneet moniulotteisemmiksi kuin mihin on varauduttu. Ympäristöpolitiikan professorin Janne Hukkisen mukaan pandemia on osoittanut kykymme reagoida kriiseihin mutta toisaalta kyvyttömyytemme ennakoida.

Organisaatioissa paras keino ennakoida tulevaisuutta on rohkea visio. Nyt onkin hyvä hetki tarkistaa, toimiiko oma visio maailmassa ja markkinatilanteessa, joka on epävakaa, kompleksinen ja vaikeasti ennustettava.

Onko visiosi nettisivuilla koreileva etäinen slogan, vai onko se rohkea, arkeen juurrutettu tulevaisuustarina, josta asiakkaat ja työntekijät voivat löytää itsensä?

Konkretisoi visio tarinaksi 

Kun muutos kiihtyy, liiketoiminnan menestystä ei enää takaa yhden lauseen visio, jossa maalaillaan geneerisesti ”olevamme ketterä kumppani ja alamme innovatiivinen edelläkävijä”. Tässä kolme syytä, miksi näin on:

1. Se on tehty kilpailijoille sen sijaan että se puhuttelisi asiakasta.

Jos vision ydin on se, miten organisaatio toimii suhteessa kilpailijoihinsa, peli on todennäköisesti hävitty, koska tällainen visio on asiakkaalle merkityksetön. Markkinan ja kilpailutilanteen muutoksia ei voi ennustaa, mutta yksi asia pysyy varmasti: liiketoimintaa ei ole, jos ei ole asiakkaita. Siksi vision ytimessä pitäisi olla se, mitä asiakas tarvitsee.

Asiakasta ei kiinnosta kilpailu vaan se, pystyykö yritys auttamaan häntä tulevaisuuden haasteissa, joihin hän ei ole itse löytänyt ratkaisua tai joita hän ei ole tiedostanut vielä itsekään.

Kriiseissä ja voimakkaissa muutoksissa on mahdollisuuksia uuden markkinatilan raivaamiseen. Kun markkina muuttuu yhtä kompleksisemmaksi, saattaa joutua ahtaalle, jos ei ole ennakoinut ostokäyttäytymisen muutosta ja murtautunut kilpailun ulkopuolelle.

2. Se on tehty nykyhetkeen, ei tulevaisuuteen.

On todennäköistä, että maailma ei muutu vakaammaksi koronakriisin jälkeen. Professori Hukkinen arvelee, että esimerkiksi ilmastokriisillä on lopulta isommat vaikutukset yhteiskuntaan kuin pandemialla. Ekologista jälleenrakennusta ei voikaan jättää päättäjien harteille, vaan myös liike-elämän on osallistuttava siihen. Myös väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen ovat haasteita, joihin on löydettävä ratkaisuja.

Jotta organisaatio voi toimia vastuullisesti ja arvolähtöisesti, sen visiossa pitää ottaa kantaa siihen, mitä vastuullisuus ja muut tulevaisuudessa korostuvat arvot tarkoittavat ja miten se palvelee asiakkaitaan, kun nämä pyrkivät samoihin arvoihin.

3. Sitä on vaikeaa juurruttaa arkeen.

Jos visio on olemassa ainoastaan sloganin kaltaisena kiteytettynä lausahduksena, se voi jäädä abstraktiksi ja työntekijä joutuu itse ratkaisemaan, miten se liittyy käytännön työhön. Tällainen visio ei houkuttele tulevaisuusajatteluun ja oman työn kehittämiseen.

Visio kannattaakin kirjoittaa tarinaksi. Tarinalla on vahva voima, koska se on tuttu ajattelun ja vuorovaikutuksen keino, jonka avulla ihmiset pyrkivät ymmärrykseen luontaisesti. Tulevaisuustarinaan saa kirjattua kohtia, joista erilaisissa tehtävissä työskentelevät löytävät itsensä, ja siinä voi ottaa kantaa hyvinkin konkreettisesti organisaation toimintatapoihin, joihin megatrendit ja asiakkaan tarpeiden muutos vaikuttavat.

Kauaskantoiset päätökset ovat hyvin vaikeita, eikä kaikilla ole orientaatiota tulevaisuuden ajatteluun luonnostaan. Ihminen ei välttämättä motivoidu kehittämään omaa työtään, jos hän ei ole enää työelämässä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.

Olemme huomanneet, että tarinamuotoinen visio motivoi myös tällaisissa tilanteissa, koska se auttaa hahmottamaan, että arjen pakertamisessa on lopulta kyse tulevaisuuden isojen yhteiskunnallisten tai asiakkaiden kohtaamien haasteiden ratkaisemisesta. Silloin työntekijän on helpompi nähdä työnsä tarkoitus laajemmin ja ajatella myös tulevia kollegoitaan.

Auta työntekijöitäsi löytämään paikka tulevaisuudesta

Asiakkaamme pohtivat joskus, lamaannuttaako rohkea tulevaisuustarina ihmisiä, koska siinä muutos ikään kuin tunnustetaan sekä sanoitetaan organisaation viralliseksi suunnaksi. Mitä jos työntekijät säikähtävät sitä, että heillä ei ole roolia tulevaisuudessa, kun asiakkaan muuttuvat tarpeet ja megatrendit vaikuttavat palveluihin ja sitä kautta työnkuviin? 

Asia on oikeastaan päinvastoin: haasteet ovat edessä, varautui niihin tai ei, ja muutokset ahdistavat ihmisiä joka tapauksessa ainakin tiedostamattomasti. Organisaatioiden arvokkain teko henkilöstölleen onkin osoittaa, mihin suuntaan yritys kehittyy ja miten se aikoo kääntää kriisit mahdollisuuksiksi.

Kun strategiatarina alkaa ohjata ihmisten ajattelua ja sen myötä johtamista ja arjen työtä, työntekijöillä on mahdollisuus kasvaa omassa tehtävässään turvallisesti ja kapasiteettia vapautuu pelolta luovuudelle.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta ennakoida voi. Tutkimustietoa on saatavilla rutkasti, ja sitä kannattaa hyödyntää rohkeasti. Mielikuvitustakaan ei kannata aliarvioida. Huonoin vaihtoehto on jäädä pelkoon kiinni ja toimia reaktiivisesti kroonistuvissa poikkeusoloissa. 

Epävakaina aikoina organisaatioiden menestys punnitaan siinä, ketkä ovat varautuneet. Visio on liian voimallinen työkalu siihen, että se tehdään laiskasti ja pelkästään bränditarkoituksessa, ja viimeistään nyt on aika hyödyntää sen koko potentiaali tulevaisuuden suunnan viitoittajana.

Jos strategiasi kaipaa rohkeaa visio- eli tulevaisuustarinaa, joka tuo asiakkaan liiketoiminnan ytimeen ja yhdistää ihmiset, ota yhteyttä!